Kofeiini - uhka ja mahdollisuus

Arkielämän pyörteissä, töissä sekä treeneissä valtaosa meistä kaipaa avukseen piristystä ihan yksinkertaisesti kiireet jaksaakseen sekä yleistä vireystilaa nostaakseen. Näistä luonnollisista piristeistä kofeiini on ollut luotettu kumppanimme jo ainakin puolen vuosituhannen ajan pääosin kahvikulttuurin kautta. Nyt kuitenkin historian hifistely sikseen, sillä olipa siellä mukissa sitten äkäisen vihreää energiajuomaa tai mummolasta tuttua suodatinmokkaa, niin on kofeiini pohjimmiltaan aina samanlaista.

Kemikaaliromanssi

Aivojen reseptoreissa tapahtuva ”piristyminen” alkaa nopeasti kofeiinin kuluttamisen jälkeen ja vaikutus on huomattavissa jo noin kahden kahvikupin jälkeen. Keskushermosto stimuloituu ja täten tarkkaavaisuus lisääntyy sekä esimerkiksi syke voi hieman kohota. Treenaajaa luonnollisesti kiinnostaa eritoten se, kuinka kofeiini parantaa tutkimuksien mukaan kestävyysurheilun suorituksia jopa noin 3%. Onhan se maltillinen nousu, mutta nousu silti! Ja maksimisuorituksia hakiessamme otamme toki vastaan kaiken mahdollisen avun.

Lähes kaikki suomalaiset saavat kofeiinia päivittäin ravinnossaan, eikä siitä ole suurimmalle osalle merkittävää haittaa kohtuukäytössä. Hyvältä kuulostaa, eikö vain? Mielessä kannattaa kuitenkin pitää myös se, että aine aiheuttaa riippuvuutta ja sille on mahdollista herkistyä suurkulutuksen yhteydessä. Eli siinä vaiheessa, kun sydän alkaa kahvin jälkimainingeissa pamppailemaan erityisen itsepäisesti ja kylmä hiki nousemaan ohimoille, on syytä todellakin miettiä omaa suhdettaan nautittuun aineeseen. 

coffee

Jokainen tavallaan

Vaikka puhdas kofeiini on melkoista myrkkyä, näyttäisi että esimerkiksi kahvin varsinaiset pitkäkestoiset fyysiset haitat sydämelle ovat yliherkkyystilojen ulkopuolella hyvin pienet. 

Lontoon Queen Mary -yliopiston tutkijat tulivat nimittäin taannoin siihen tulokseen, että jopa 25 kahvikupillisen vaikutus valtimoihin on lähes mitätön. Itseasiassa tutkimuksen mukaan koehenkilöiden sydämissä ei huomattu mitään poikkeuksellista verrattuna kahvia juomattomien vertaustuloksiin. Tässä ei toki tutkittu lainkaan tuollaisen annosmäärän mukanaan tuomaa addiktiota. 

Yksi kuppi vielä

Pohjimmiltaan kofeiini on lääkkeenomaisesti vaikuttava kemikaali, joka kannattaa ottaa tosissaan. Kun turrumme käyttämään ainetta ratkaisuna väsymykseen useammin ja useammin, menetämme sen hyödyt ja päädymme pahimmillaan nakertamaan omaa terveyttämme. 

Vahvaa kahvia 5-10 kuppia päivässä kuluttava kofeiiinisieppo saattaakin ennen pitkää törmätä vieroitusoireisiin, joihin lukeutuu alakuloa, päänsärkyä sekä vetämättömyyttä. Eli kaikkia niitä asioita, miltä ajattelee kofeiinin pitävän loitolla. Paha tällaisessa tilassa on enää nostaa tehokkaasti rautaa tai pysyä mukana intervallitreeneissä. 

Niinpä terveen tasapainon löytäminen on avain menestykseen myös tässä asiassa. Kofeiini voi olla treenaajan hyvä kaveri, kunhan sitä ei pidä pitkäaikasena vastauksena väsymykseen tai muihin arkisiin haasteisiin. Älä siis huijaa itseäsi, muista syödä monipuolisesti, nukkua tarpeeksi ja pidä edellämainitut realiteetit mielessä kahvikoneen äärellä.

Jätä kommentti

Nimi .
.
Viesti .

Huomioithan, että kommentit hyväksytään ennen kuin ne julkaistaan